TEACHERS' EFFECT ON LEARNERS' WILLINGNESS TO COMMUNICATE IN L2

Kielenopetuksen tutkimuksessa sekä pedagogiikassa on viime vuosina korostettu merkityksellistä viestintää, minkä johdosta myös oppijan halu viestiä vieraalla kielellä on noussut alan tutkimuksessa keskiöön. Kasvavasta kiinnostuksesta huolimatta on opettajan käytöksen ja opetusmenetelmien vaikutus oppilaiden kielenkäytön halukkuuteen toistaiseksi melko vähän tutkittu tekijä. Tästä syystä tämä tutkielma selvittää suomalaisten kielenoppijoiden käsityksiä siitä, kuinka opettajien käytös ja opetusmenetelmät vaikuttavat heidän valmiuteensa käyttää englantia opetustilanteessa. Lisäksi tutkimuksessa raportoidaan oppilaiden ajatuksia siitä, millä tavoin opettaja pystyy käytöksellään nostamaan oppilaiden halukkuutta käyttää englantia, sekä millaiset tehtävät kannustavat kielenkäyttöön eniten. Lopuksi tutkimuksessa esitellään muita kielenkäytönhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä joita vastaajat pitivät merkittävinä. Tutkimusaineisto kerättiin 16- ja 17-vuotiailta suomalaisilta lukiolaisilta kyselyn muodossa. Vastaajia oli 22, joista 14 oli tyttöjä ja 8 poikia. Keskimäärin vastaajilla oli kouluvuosiensa aikana ollut viisi englannin opettajaa ja halukkuus käyttää englantia oli vaihdellut eri opettajien välillä. Opettajan käyttämät opetusmenetelmät oli tähän merkittävin vaikuttava tekijä, mutta myös opettajan käytös nähtiin merkittävänä osasyynä. Suurin positiivinen vaikutus oppilaiden kielenkäytön halukkuuteen oli kun opettaja oli kannustava sekä innostunut ja käytti monipuolisia, kohderyhmälle sopivia opetusmenetelmiä. Haittavaikutus oli merkittävin silloin, kun opettajan käyttämät opetusmenetelmät olivat jatkuvasti samanlaisia tai kun opettaja itse ei osoittanut kiinnostusta oppilaita tai oppiainetta kohtaan. Sekä suullisesti että kirjallisesti toteutettavat ryhmä- ja parityöt koettiin kielenkäyttöön kannustavimpina tehtävätyyppeinä. Opettajan käytöksen ja opetusmenetelmien lisäksi iso osa vastaajista oli sitä mieltä, että ryhmään liittyvät tekijät vaikuttavat heidän valmiuteensa käyttää kieltä oppitunneilla. Näitä ovat esimerkiksi luokkahenki ja se, kuinka hyvin he tuntevat ryhmän. Monet kokivat myös, että oppilaan oma asenne kieltä kohtaan vaikuttaa merkittävästi kielenkäytönhalukkuuteen.